Ensimmäinen ajatus, mikä luovuuden lisäämisestä tulee mieleen, on vapaus
ja toimettomuus. Luovuus tarvitsee tilaa, luovuus tarvitsee aikaa. Näin
joka puolella toitotetaan ja luodaan luovuuteen kannustavia työtiloja,
joissa ihmiset ovat sujuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja tekevät
töitä sohvilla maaten. Todellisuus useimmilla työpaikoilla taitaa olla aivan
muuta. Tylsän työtilan sijaan selkeimpiä luovuudentappajia ovat kuitenkin sellaiset asiat, joista
aiheutuu mieliharmia: kiire, stressi, huonot ihmissuhteet,
epäonnistumiset jne.
Toki, onhan se hyvä, jos välillä voi istahtaa muuallekin, kuin työpöydän ääreen ja jos työtila on viihtyisä, mutta näitä tärkeämpänä pidän työpaikan hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja tulevat hyvin toimeen, on työpaikallekin kiva tulla. Jos pomo antaa kiitosta hyvin tehdystä työstä ja työpaikalla kannustetaan tuomaan esiin uusia ajatuksia, päästään paljon pidemmälle, kuin pelkällä aloitelaatikolla (joka sinänsä on jo hyvä alku).
Jos työpaikalla odotetaan ihmisiltä luovia, uusia ajatuksia, kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että huonotkin ajatukset otetaan kiitollisena vastaan. Kymmenestä ajatuksesta yhdeksän saattaa olla tavanomaisia, huonoja tai jopa idioottimaisia, mutta jos siellä joukossa on yksi loistava, kannatti ne kaikki tuoda esiin. Kukaan ei sano yhtään ajatustaan ääneen, jos pelkää joutuvansa niistä tuomiolle. Ja käy välillä niinkin, että huonosta ajatuksesta joku muu saakin kimmokkeen loistavan ajatuksen keksimiseen. Uusi ajatuksia ei kannatakaan ikinä tyrmätä suoralta kädeltä - olivat ne sitten millaisia tahansa.
12.10.2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti